Laura Juntunen
Kuntotestaaja
Kestävyystestin valintaan vaikuttaa aina moni asia. Yksiselitteistä vastausta siihen, mikä on paras testi ei ole, vaan yksilölliset lähtökohdat vaikuttavat aina testin valintaan. Testin valinnassa kannattaa aina lähteä liikkeelle kysymyksestä ”Mitä haluan kunnostani tietää ja kuinka tarkasti?”.
Mitä halutaan tietä ja kuinka tarkasti?
Usein kestävyystestin motivaationa toimii halu saada selville oma kuntotaso tai sen kehitys. Laajin ja samalla tarkin testeistämme on suora maksimaalisen hapenottokyvyn testi (suora testi). Tässä mitataan sykettä, laktaatteja ja hengityskaasuja koko testin ajan. Tasotesti on samankaltainen kuin suora testi, mutta ilman hengityskaasujen mittaamista. Tulosten osalta ero näissä onkin siinä, että suorasta testistä saa tietää mitatun maksimaalisen hapenoton ja tasotestistä arvioidun. Monesti arvioitu hapenottokyky on riittävä, mutta huippu-urheilijoilla muutokset kuntotasossa ovat hyvin marginaalisia ja heille suosittelemme lähes aina suoraa testiä. Lisäksi kunnon arvioimiseksi on olemassa erilaisia epäsuoria testejä kuten UKK:n 2 km kävelytesti. Tässä testissä mitataan sykettä ja aikaa ja näiden perusteella arvioidaan kuntotasoa.
Erilaisten testitapojen vertailu
| SUORA TESTI | TASOTESTI | EPÄSUORAT TESTIT | ||
|---|---|---|---|---|
| MITÄ MITATAAN? | Syke | * | * | * |
| Laktaatti | * | * | ||
| Hengitysmuuttujat | * | |||
| Rasvaprosentti | * | |||
| TESTIPALAUTE | Aerobinen & anaerobinen kynnys | * | * | |
| Sykealueet harjoittelun tueksi | * | * | ||
| Harjoitteluohjeet | * | * | ||
| Maksimisuoritus (vahti/teho) | * | * | ||
| Teoreettinen maksimaalinen hapenottokyky | * | * | * | |
| Mitattu maksimaalinen hapenottokyky | * | |||
| Suorituksen taloudellisuus | * | |||
| SUORITUSTAPA | Juoksu | * | * | * |
| Polkupyörä | * | * | * | |
| (Sauva)kävely | * | * | * | |
| Rullahiihto/-luistelu | * | |||
| Soutu (ergometri) | * | |||
| Yksittäin | * | * | * | |
| Ryhmätesti (juosten) | * | * |
Lajitausta
Kestävyyskuntoa kannattaa mitata mahdollisimman lajispesifisti. Tulos on luotettavin ja sovellettavin kun se tehdään itselle tutulla tavalla. Juoksijat saavat itsestään eniten irti juoksemalla ja pyöräilijät pyöräilemällä jne. Monelle liikkujalle pyöräily on paras valinta, sillä suoritustavan taloudellisuudessa ei ole suuria eroja liikkujien välillä. Lisäksi jos olet aiemmin tehnyt kuntotestin, kannattaa uusi testi toistaa mahdollisimman samalla kaavalla. Toki, jos välissä on vuosia aikaa tai harjoittelussa on tapahtunut isoja muutoksia, pitää sopiva testi arvioida sen hetkisen tilanteen perusteella.
Ryhmäkoko
Juosten tai kävellen pystymme testaamaan jopa 12 henkilöä kerralla ja pyörällä kaksi. Muissa lajeissa testaamme aina yhtä henkilöä kerrallaan. Suorat testit teemme aina yksittäin, mutta muiden testien tekeminen onnistuu hyvin myös ryhmissä tai pareittain.
Kuntotestit ovat loistava tapa seurata oman harjoittelun tuloksellisuutta. Monesti subjektiivinen tuntemus kertoo meille missä mennään, mutta kuntotestistä saat varman objektiivisen tuloksen. Oli lajisi mikä tahansa, hyödyt varmasti siitä, että tiedät omat sykealueesi. Fysiologinen data tekee harjoittelusta usein myös mielekkäämpää!
Jos jokin jäi mietityttämään tai haluat varata ajan testiin, olethan meihin yhteydessä.
Jos tykkäsit, kerro tästä muillekin!
Laura Juntunen
Kuntotestaaja
Kestävyystestin valintaan vaikuttaa aina moni asia. Yksiselitteistä vastausta siihen, mikä on paras testi ei ole, vaan yksilölliset lähtökohdat vaikuttavat aina testin valintaan. Testin valinnassa kannattaa aina lähteä liikkeelle kysymyksestä ”Mitä haluan kunnostani tietää ja kuinka tarkasti?”.
Mitä halutaan tietä ja kuinka tarkasti?
Usein kestävyystestin motivaationa toimii halu saada selville oma kuntotaso tai sen kehitys. Laajin ja samalla tarkin testeistämme on suora maksimaalisen hapenottokyvyn testi (suora testi). Tässä mitataan sykettä, laktaatteja ja hengityskaasuja koko testin ajan. Tasotesti on samankaltainen kuin suora testi, mutta ilman hengityskaasujen mittaamista. Tulosten osalta ero näissä onkin siinä, että suorasta testistä saa tietää mitatun maksimaalisen hapenoton ja tasotestistä arvioidun. Monesti arvioitu hapenottokyky on riittävä, mutta huippu-urheilijoilla muutokset kuntotasossa ovat hyvin marginaalisia ja heille suosittelemme lähes aina suoraa testiä. Lisäksi kunnon arvioimiseksi on olemassa erilaisia epäsuoria testejä kuten UKK:n 2 km kävelytesti. Tässä testissä mitataan sykettä ja aikaa ja näiden perusteella arvioidaan kuntotasoa.
Erilaisten testitapojen vertailu
| SUORA TESTI | TASOTESTI | EPÄSUORAT TESTIT | ||
|---|---|---|---|---|
| MITÄ MITATAAN? | Syke | * | * | * |
| Laktaatti | * | * | ||
| Hengitysmuuttujat | * | |||
| Rasvaprosentti | * | |||
| TESTIPALAUTE | Aerobinen & anaerobinen kynnys | * | * | |
| Sykealueet harjoittelun tueksi | * | * | ||
| Harjoitteluohjeet | * | * | ||
| Maksimisuoritus (vahti/teho) | * | * | ||
| Teoreettinen maksimaalinen hapenottokyky | * | * | * | |
| Mitattu maksimaalinen hapenottokyky | * | |||
| Suorituksen taloudellisuus | * | |||
| SUORITUSTAPA | Juoksu | * | * | * |
| Polkupyörä | * | * | * | |
| (Sauva)kävely | * | * | * | |
| Rullahiihto/-luistelu | * | |||
| Soutu (ergometri) | * | |||
| Yksittäin | * | * | * | |
| Ryhmätesti (juosten) | * | * |
Lajitausta
Kestävyyskuntoa kannattaa mitata mahdollisimman lajispesifisti. Tulos on luotettavin ja sovellettavin kun se tehdään itselle tutulla tavalla. Juoksijat saavat itsestään eniten irti juoksemalla ja pyöräilijät pyöräilemällä jne. Monelle liikkujalle pyöräily on paras valinta, sillä suoritustavan taloudellisuudessa ei ole suuria eroja liikkujien välillä. Lisäksi jos olet aiemmin tehnyt kuntotestin, kannattaa uusi testi toistaa mahdollisimman samalla kaavalla. Toki, jos välissä on vuosia aikaa tai harjoittelussa on tapahtunut isoja muutoksia, pitää sopiva testi arvioida sen hetkisen tilanteen perusteella.
Ryhmäkoko
Juosten tai kävellen pystymme testaamaan jopa 12 henkilöä kerralla ja pyörällä kaksi. Muissa lajeissa testaamme aina yhtä henkilöä kerrallaan. Suorat testit teemme aina yksittäin, mutta muiden testien tekeminen onnistuu hyvin myös ryhmissä tai pareittain.
Kuntotestit ovat loistava tapa seurata oman harjoittelun tuloksellisuutta. Monesti subjektiivinen tuntemus kertoo meille missä mennään, mutta kuntotestistä saat varman objektiivisen tuloksen. Oli lajisi mikä tahansa, hyödyt varmasti siitä, että tiedät omat sykealueesi. Fysiologinen data tekee harjoittelusta usein myös mielekkäämpää!
Jos jokin jäi mietityttämään tai haluat varata ajan testiin, olethan meihin yhteydessä.